Sauna – elävä kulttuuriperintö

1-2-3 Sauna...

Sana "sauna" on suomalainen sana, joka on levinnyt laajimmin muihin kieliin ja muodostunut symboliksi Suomelle ympäri maailmaa. Saunominen on kiistaton osa maan identiteettiä.

Toinen keskeinen sana saunakulttuurissa on "löyly" – lämmin höyrypilvi, joka syntyy, kun vettä heitetään kuumille kiville. Aikaisemmin sanaa käytettiin myös metaforana sielulle ja elinvoimalle. Jo vuonna 1548 suomalaisen kirjakielen kehittäjä Mikael Agricola kirjoitti sanan muodossa "laeyly" Uudessa testamentissa, mikä tekee siitä yhden käsitteen vanhimmista painetuista esiintymistä.

Vuosisatojen saatossa suomen kieli on kehittänyt lukuisia yhdyssanoja, jotka kuvaavat saunan luonnetta ja tunnelmaa – muistutus saunan syvälle juurtuneesta merkityksestä suomalaisessa kulttuurissa.

#VINKKI Jos et ole vielä tehnyt sitä, kokeile painaa diskosaunan vilkkuvaa nappia.

Erilaisia saunatyyppejä

Suomalainen saunakulttuuri kattaa monenlaisia saunatyyppejä, joista jokainen tarjoaa omanlaisen elämyksen. Saunat eroavat toisistaan pääasiassa ilman kosteuden ja lämpötilan suhteen. Osa saunoista ovat kuivia ja kuumia, kun taas toiset ovat kosteampia ja lempeämpiä.

Tässä muutamia yleisimpiä saunatyyppejä:

• Kostea sauna: Yhdistelmä korkeaa lämpöä ja kosteutta, joka syntyy, kun vettä heitetään kuumille kiville.

  • Puulämmitteinen sauna: Puulämmitteinen kiuas, joka luo aidon ja savuisen tuoksun.

  • Sähkökiuassauna: Kätevä lämmitys sähkökiukaalla.

• Kuivasauna: Erittäin korkea lämpötila mutta matala ilmankosteus.

• Infrapunasauna (IR-sauna): Matalalämpöinen sauna, jossa infrapunasäteet lämmittävät kehoa suoraan.

• Höyrysauna: Korkea ilmankosteus, jossa höyry luo pehmeämmän lämmön.

• Savusauna: Perinteinen sauna, jossa savu täyttää huoneen ennen tuulettamista, mikä antaa saunalle ainutlaatuisen aromin.

• Discosauna: Ainakin näyttelyssä nähtävillä.

Saunakulttuurin rikkaus näkyy näissä eri saunatyypeissä, joista jokainen tarjoaa omanlaisen nautinnon ja tunnelman.

Saunan alkuperä ja kehitys

Sauna on erottamaton osa suomalaista kulttuuria, ja sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Vanhimmat saunan jäljet Suomessa ovat noin 10 000 vuotta vanhoja ja koostuvat maakuopista, jotka peitettiin eläinten nahkoilla. Nahat tuettiin ohuilla puunrungoilla teltan kaltaiseksi suojaksi. Nämä varhaiset telttasaunat olivat helppoja rakentaa ja purkaa, mikä sopi jääkauden jälkeen Suomeen saapuneille paimentolaisryhmille.

Kun maanviljely asettui ja ihmiset alkoivat elää pysyvämmin, sauna kehittyi maanpäälliseksi rakennukseksi – perinteiseksi hirsisaunaksi, joka on ollut hallitseva saunatyyppi useiden tuhansien vuosien ajan.

Saunatonttu – saunan vartija

Sauna ei ole ollut vain puhdistautumisen ja lämmön paikka, vaan myös kunnioituksen ja perinteen tyyssija. Suomalaisen kansanperinteen mukaan jokaisella saunalla oli oma suojelushenki – saunatonttu – jonka uskottiin olevan yli 1000 vuotta vanha, vanhempi kuin joulupukki.

Saunatonttu oli pieni olento, joka asui lähellä kiuasta ja huolehti siitä, että saunojat noudattivat sääntöjä. Saunassa piti käyttäytyä hyvin: ei saanut olla äänekäs, kiroilla tai päästellä pieruja, sillä se saattoi suututtaa tontun.

Tarinoiden mukaan saunan kunnioittava ilmapiiri vaikutti myöhemmin siihen, miten käyttäydyttiin kirkossa – sekä saunassa että kirkossa hiljaisuus ja järjestys olivat itsestäänselvyyksiä.

Discosauna sisäpihalla

Tämän näyttelyn discosauna on toteutettu yhteistyössä Yrkesakademinin talonrakennuskoulutuksen ja Wasa Teaterin tekniikan kanssa. Ulkopuolen on rakentanut YA, kun taas sisustus ja tekniikka ovat Wasa Teaterin teknisen henkilökunnan käsialaa.

Saunadiplomatia

Poliittiset keskustelut saunassa vakiinnutti käytännöksi Suomen pitkäaikainen presidentti Urho Kekkonen (1900–1986, presidenttinä 1956–1981). Vielä tänäkin päivänä voi vierailla hänen kuuluisassa saunassaan Tamminiemessä, joka sijaitsee Munkkiniemessä aivan Helsingin keskustan ulkopuolella.

Sauna edisti tärkeiden suhteiden hoitamista Neuvostoliiton kanssa, mutta presidentti jakoi Tamminiemen saunalavaa myös monien teollisuusjohtajien, poliitikkojen ja henkilökohtaisten ystävien kanssa.

Saunomalla terveeksi?

Puolen tunnin saunominen voi tuottaa kehossa samanlaisia positiivisia vaikutuksia kuin keskiraskas liikunta. Tutkimuksen mukaan saunominen laskee verenpainetta, parantaa verisuonten joustavuutta ja nostaa sykettä. Samalla immuunijärjestelmä ja hormonitoiminta aktivoituvat, ja myös hermosto hyötyy positiivisesti.

Säännöllinen saunominen on yhdistetty matalampaan verenpaineen esiintyvyyteen, vähentyneeseen fyysiseen kipuun, parempaan unenlaatuun, parempaan mielenterveyteen, korkeampaan energiatasoon ja lisääntyneeseen elämän tyytyväisyyteen. Mielenkiintoista on, että nämä hyödyt olivat selvimmin havaittavissa niillä, jotka saunoivat yhdestä neljään kertaan kuukaudessa. Niillä, jotka saunoivat useammin, samat vaikutukset eivät olleet yhtä merkittäviä.

Saunominen voi siis toimia passiivisena lämpöhoitona, jolla on samanlaisia terveysvaikutuksia kuin fyysisellä liikunnalla. (MONICA-tutkimus 2022, LTU)